Resepti tiedostavalle ja täsmälliselle kestävyyspuheelle
Kestävyys on kriittisen tärkeä tavoite ihmiskunnan olemassaolon kannalta. Kestävyydessä on kysymys yhteiskunnan kyvystä täyttää perustarpeensa ja tuottaa hyvinvointia ekologisia rajoja kunnioittaen. Kestävyys on kuitenkin moniulotteinen ja haastava käsite ja tutkimuskohde. Me käytämme ja tulkitsemme kestävyys-termiä hyvin eri tavoin ja siksi puhumme toistemme ohi.
Kestävyyspuheen selventämiseksi joukko Luken tutkijoita syventyi osana Sustainability Lab -verkoston toimintaa pohtimaan kokonaiskestävyyden olemusta ja sitä, onko käsitteelle ylipäätään tarvetta. Tavoitteena oli selkeyttää viestiämme kestävyydestä sekä puhetapoja, joilla tavoittelemme kestävyyttä. Lopputuloksena syntyi Luken ensimmäinen kestävyysjulkaisu.
Mitä pitää huomioida kestävyyskeskustelussa?
Kestävyyden tarkastelu on lähtökohtaisesti moninäkökulmaista ja eri intressien yhteensovittamiseen tähtäävää kokonaisuuksien hahmottamista. Kestävyyskysymyksiin voidaan harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia, koska tutkimustulokset riippuvat tehdyistä systeemisistä, maantieteellisistä ja ajallisista rajauksista sekä valitusta näkökulmasta.
Tutkijan tulee olla tietoinen kehyksistä, jotka hänen tutkimustaan rajaavat ja kommunikoida ne. Tällöin myös tiedonkäyttäjä voi arvioida kestävyystiedon soveltamisen mahdollisuudet ja rajoitteet. On myös hyvä pohtia, onko kestävyystermin käyttö aina välttämätöntä, jos puhutaan esimerkiksi ympäristövaikutuksista tai tietyn väestöryhmän oikeuksista.
Tiedostava ja täsmällinen kestävyyspuhe auttaa välttämään ohipuhunnan karikot
Kokonaiskestävyys on viime vuosina ilmaantunut suomalaiseen kestävyyspuheeseen. Vaikka sillä tavoitellaan eri näkökulmien huomioimista, se ei ole tarpeeksi täsmällinen selventämään keskustelua. Kokonaiskestävyyden määrittelyn sijaan tutkijat päätyivätkin korostamaan kestävyyspuheen erilaisia muotoja ja ehdottivat kestävyyspuheelle kolmea kehystä: politiikan kehys, toiminnallinen kehys ja relationaalinen kehys (Kuva 1.). Kullakin kehyksellä on oma käyttötarkoituksensa.
Politiikkakehystä tarvitaan, kun yhteiskunnassa neuvotellaan kestävyyden edellyttämistä ratkaisuista. Toiminnallisella kehyksellä tarkastellaan erilaisia rajattuja järjestelmiä ja pyritään niiden avulla ymmärtämään syvällisemmin kestävyysongelmien luonnetta. Relationaalinen kehys pureutuu kestävyysongelmien juurisyihin: arvoihin, tunteisiin ja uskomuksiin sekä vuorovaikutus- ja valtasuhteisiin.
Avaus tutkijoiden väliseen ja yhteiskunnalliseen kestävyyskeskusteluun
Kestävyyskehyksiä hyödynnettiin kahdessa synteesiraportissa, joiden laadintaan osallistui joukko Luken tutkijoita, jotka työssään pohtivat kestävyyskysymyksiä eri näkökulmista ja eri aloilta.
“Meitä tutkijoita haastetaan enenevässä määrin tarkastelemaan oman tutkimuskohteemme tilaa, vaikka emme mieltäisi itseämme varsinaisesti kestävyystutkijoiksi. Osallistuminen raportin tekemiseen toi sekä teoreettista taustatietoa että valmiuksia katsoa omaa tutkimusalaani kestävyysperspektiivistä. Myös eri tieteenalan tutkijoiden välinen dialogi oli meitä kaikkia hyödyttävää,” kertoo yksi raportin kirjoittamiseen osallistunut erikoistutkija Maria Leino.
Työtä esiteltiin kaikille avoimissa webinaareissa. Kestävyyden kehyksiä esitelleeseen webinaariin osallistui lähes kolmesataa päätöksentekijää, viranomaista, tutkijaa ja koulutusorganisaatioiden edustajaa. Metsään liittyvää tutkimuskeskustelua esiteltiin puolestaan Metsäteollisuuden suhdannekatsauksen julkistamisen yhteydessä sekä Valtakunnallisten metsäpäivien yhteydessä.
Kestävyysjulkaisut toimivat yhteiskunnallisina keskustelunavauksina. Toivomme niiden edistävän tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua luonnonvarojen käyttöön liittyvistä kestävyyskysymyksistä.
