Kasvihuonekaasuinventaario 2023: maataloussektorin ja maankäyttösektorin lopulliset tulokset hyvin lähellä ennakkotuloksia

Tammikuussa 2025 julkaistujen ennakkotietojen jälkeen inventaarion lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja vuoden 2023 tuloksia on tarkistettu. Lopulliset tulokset osoittavat, että maataloussektorin ja maankäyttösektorin nettopäästöt ovat hieman suuremmat kuin tammikuussa 2025 julkaistuissa ennakkotiedoissa, mutta kokonaiskuva säilyy ennallaan. Tarkennukset johtuvat uusista lannoitus- ja puutuotetiedoista.

Ajantasaiset lannoitustiedot tarkensivat maataloussektorin tulosta

Lopullisissa tuloksissa maataloussektorin vuoden 2023 kokonaispäästöt olivat 6,20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO₂-ekv.) (kuva 1) eli 0,22 Mt suuremmat kuin ennakkotiedoissa. Ero ennakkotietoihin selittyy 0,28 Mt suuremmilla maaperän dityppioksidipäästöillä ja 0,07 Mt pienemmillä kalkituksen hiilidioksidipäästöillä. Nämä erot johtuvat tarkentuneista lannoitus- ja kalkitustiedoista, joita ei ennakkotulosten julkistuksen aikaan ollut vielä käytettävissä.

Vuoteen 2022 verrattuna maatalouden kokonaispäästöt olivat 2,1 prosenttia suuremmat, mutta 2,8 prosenttia pienemmät kuin vuosina 2020 ja 2021 keskimäärin. Vuoden 2022 päästöt olivat poikkeuksellisen pienet lannoituksesta syntyneiden vähäisempien päästöjen vuoksi. Vuonna 2022 lannoitteiden korkea hinta vähensi niiden käyttöä. 

Maankäyttösektori oli vuonna 2023 lopullisten tulosten mukaan 12,00 Mt CO₂-ekv. päästölähde (kuva 2). Tammikuussa julkaistuun ennakkoon verrattuna päästö oli 0,16 Mt suurempi.

• Ero maankäyttösektorin ennakkotuloksiin selittyy puutuotteiden 0,06 Mt pienemmällä nielulla ja metsämaan 0,10 Mt suuremmalla päästöllä. Myös rakennetun alueen päästöt kasvoivat ennakkoon verrattuna, mutta alle 0,01 Mt.
• Erot puutuotteiden ja maaperäpäästöjen ennakkotuloksiin johtuvat tarkentuneista puutuote- ja lannoitustiedoista sekä kivennäismaiden orgaanisen aineen hajoamisesta syntyvien N₂O-päästöjen huomioimisesta. Kivennäismaan N₂O-päästöt pitää huomioida niiltä vuosilta, jolloin kivennäismaa on päästölähde.
• Puustobiomassan kasvu- ja poistuma-arviot (kuva 4) eivät muuttuneet ennakkoon verrattuna.

Vuoteen 2022 verrattuna maankäyttösektorin vuoden 2023 kokonaispäästö oli 0,07 Mt CO₂-ekv. pienempi (kuva 2). Monissa maankäyttöluokissa erot vuoteen 2022 verrattuna olivat kuitenkin huomattavasti suurempia: esimerkiksi metsämaan päästö oli 1,55 Mt pienempi ja puutuotteiden nielu 1,69 Mt pienempi kuin vuonna 2022 (kuva 2). 

Uusimpien inventaariotulosten mukaan maankäyttösektori on ollut päästölähde vuodesta 2018 lähtien. 

• Päästön määrä on vaihdellut tällä ajanjaksolla 1,81 Mt (vuosi 2020) ja 12,07 Mt CO₂-ekv. (vuosi 2022) välillä (kuva 2).
• Vuosien välinen vaihtelu selittyy ennen kaikkea metsämaan nettotuloksen ja puutuotenielun vuosittaisella vaihtelulla (kuva 2).
• Muiden maankäyttöluokkien muutokset ovat trendinomaisia: viljelysmaan päästöt ovat kasvaneet vuosien 2018 ja 2023 välillä 6 prosenttia, kun taas ruohikkoalueiden päästöt ovat vähentyneet 12 prosenttia, kosteikkojen 11 prosenttia ja rakennettujen alueiden 32 prosenttia.

Metsämaa oli vuonna 2023 lopullisten tulosten mukaan 1,22 Mt CO₂-ekv. päästölähde (kuva 3). Päästö oli 1,55 Mt CO₂-ekv. pienempi kuin vuonna 2022 (kuva 3). 

• Puuston nettonielu oli 3,40 Mt suurempi ja kivennäismaaperien päästö 0,24 Mt pienempi kuin vuonna 2022.
• Turvemaan hiilidioksidipäästöt olivat 2,04 Mt ja muut päästöt -kategorian päästöt 0,04 Mt suuremmat kuin vuonna 2022. 

Metsämaan tulos on vuosien 2018 ja 2023 välillä vaihdellut -9,61 Mt CO₂-ekv. nielusta (vuosi 2020) 2,77 Mt päästöön (vuosi 2022) (kuva 3). 

• Vuosien välistä vaihtelua selittää suurelta osin hakkuupoistuman vuosittainen vaihtelu, mutta taustalla on myös trendinomaisia muutoksia: puuston biomassakasvu on pienentynyt vuodesta 2018 vuoteen 2023 yhden prosentin (1,07 Mt), kivennäismaaperän nielu on kääntynyt päästöksi (muutos 3,11 Mt), turvemaaperän hiilidioksidipäästö on kasvanut 5,52 Mt ja metsämaan muut päästöt ovat kasvaneet 0,06 Mt (kuvat 3 ja 4).
• Maaperien hiilidioksidipäästöjen kasvua selittävät puuston pienentynyt kariketuotos ja ilmaston lämpeneminen.
• Metsämaan muut päästöt -kategorian päästöt ovat kasvaneet, koska typpilannoituksesta aiheutuvat päästöt ovat lisääntyneet ja koska kivennäismaiden orgaanisen aineksen hajoamisesta johtuvat N₂O-päästöt raportoidaan vuosille 2021–2023.

Vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaariossa parannettiin maataloussektorin laskentamenetelmiä ja otettiin käyttöön VMI13:n puustotiedot

Maataloussektorin vuoden 2023 inventaarioon tehtiin runsaasti parannuksia ja menetelmäkehitystyötä. Maankäyttösektorilla merkittävin muutos edelliseen inventaarioon verrattuna oli valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI13) uusien puustotietojen käyttöönotto. Näiden uudistusten vaikutusta vuoden 2023 inventaariotuloksiin on avattu ennakkojulkistuksen yhteydessä. Metsämaan tuloksiin liittyviä epävarmuuksia ja niiden tulkintaa on avattu täällä: Kasvihuonekaasuinventaarion epävarmuudet.