Siirry pääsisältöön

Hakkuiden kokonaismäärä kasvoi hieman – energiapuun korjuu väheni vuonna 2024

Uutinen 24.4.2025

Vuonna 2024 Suomessa hakattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan yhteensä 73,7 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta metsäteollisuuden raaka-aineeksi ja energian tuotantoon. Määrä oli miljoona kuutiometriä eli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähakkeen raaka-aineeksi tarkoitetun energiapuun korjuu väheni kaksi prosenttia.

Hakatun runkopuun kokonaismäärästä eli hakkuukertymästä oli tukki- ja kuitupuuta yhteensä 62,4 miljoonaa kuutiometriä. Se oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Lähes kaikki tukki- ja kuitupuu hankitaan teollisuuden raaka-aineeksi – vain vajaa puoli miljoonaa kuutiometriä meni metsänomistajien omaan käyttöön sahatavaraksi. Metsähakkeen raaka-aineeksi ja pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun kokonaismäärä pysyi edellisen vuoden tasolla runsaassa 11 miljoonassa kuutiometrissä. 

Infograafin tarkemmat tiedot löytyvät Hakkuukertymä ja puuston poistuma 2024 - sekä Puun markkinahakkuut 2024 -tilastojulkistuksista.

Eteläisessä Suomessa monen maakunnan hakkuumahdollisuudet täydessä käytössä 

Toteutuneita hakkuumääriä voidaan verrata Luken arvioimaan suurimpaan ylläpidettävissä olevaa runkopuun hakkuukertymään, mikä on kymmenvuotiskaudella 2019–2028 keskimäärin 79,8 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

– Hakkuut vaihtelevat vuosittain metsäteollisuustuotteiden kysynnän ja puun energiakäytön mukaan, joten toteutuneita hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden jaksolla. Vuosina 2019–2024 hakkuut ovat vaihdelleet koko maassa 86 ja 96 prosentin välillä ollen keskimäärin 92 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista, kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen.

Kolmen pohjoisimman maakunnan alueella on hakattu neljä viidesosaa hakkuumahdollisuuksista. Muualla Suomessa hakkuiden taso on ollut korkeampi, ja vuosina 2019–2024 hakattiin keskimäärin 96 prosenttia arvioiduista mahdollisuuksista. Tilastoidut hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion seitsemässä eteläisen ja keskisen Suomen maakunnassa. Ylitysten suuruus vaihteli prosentista kahdeksaan prosenttiin.

– Vuonna 2024 koko maassa käytettiin 92 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakkuiden keskimääräinen taso nousi edellisestä vuodesta peräti neljä prosenttiyksikköä 83 prosenttiin. Sen eteläpuolisella alueella lisäystä oli prosentti 96 prosenttiin, Torvelainen jatkaa.

Luke laskee suurimman ylläpidettävissä olevan aines- ja energiapuun hakkuukertymän valtakunnan metsien inventoinnin aineiston perusteella. Nyt käytössä oleva uusin arvio on julkaistu kesällä 2023, ja se on vuosina 2019–2028 keskimäärin 79,8 miljoonaa kuutiometriä teollisuus- ja energiarunkopuuta vuodessa. Infograafin tarkemmat tiedot löytyvät Hakkuukertymä ja puuston poistuma 2024 -tilastojulkistuksesta ja Luken julkaisemista hakkuumahdollisuusarvioista.

 Tukkipuun hakkuut kasvoivat – kuitupuun vähenivät

Teollisuuden käyttöön ja vientiin hakattiin markkinahakkuissa yhteensä 62,1 miljoonaa kuutiometriä tukki- ja kuitupuuta, mikä oli 1,1 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka määrä kasvoi, se jäi hieman alle viimeisen viiden vuoden keskiarvon. Vuoden 2018 ennätyshakkuista jäätiin lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä.

Tukkipuun hakkuut kasvoivat viisi prosenttia ollen 28,6 miljoonaa kuutiometriä, kun taas kuitupuun hakkuut vähenivät yhden prosentin 33,4 miljoonaan kuutiometriin. 

Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo vastasivat yhteensä viidenneksestä maan koko teollisuuspuun hakkuista. Hakkuut kasvoivat eniten, seitsemän prosenttia Etelä-Karjalassa. Ahvenanmaalla ja Satakunnassa ne vähenivät yli kymmenen prosenttia. 

Energiapuun korjuumäärä pieneni 

Lämpö- ja voimalaitosten käyttöön korjattiin 7,3 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Korjatusta energiapuusta kaksi kolmasosaa oli runkopuuta ja loppuosa lähes kokonaan latvusmassaa. 

Pirkanmaa oli merkittävin energiapuun korjuualue. Energiapuun korjuu kasvoi voimakkaimmin Etelä-Karjalan ja Kainuun maakunnissa. Korjuumäärät pienenivät eniten Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. 

– Viimeiset viisi vuotta energiapuun korjuumäärät ovat kasvaneet tasaisesti, mutta vuonna 2024 korjuumäärä notkahti. Laskua näkyi erityisesti latvusmassan korjuumäärissä, kertoo Luken yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä. 

Metsiin jäi uutta kuollutta runkopuuta 16 miljoonaa kuutiometriä 

Metsiin jäi hakkuista ja metsänhoitotöistä lähes kahdeksan miljoonaa kuutiometriä runkopuuta sekä saman verran luontaisesti kuollutta runkopuuta. Kun huomioidaan myös hakkuut, niin elävän puuston poistuma oli vuonna 2024 kaikkiaan 89,6 miljoonaa kuutiometriä. Se oli prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja prosentin suurempi kuin edellisen viisivuotisjakson keskiarvo.

Vuosittain uutta runkopuuta kasvaa noin 103 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston kokonaistilavuus kasvoi viime vuonna 13 miljoonalla kuutiometrillä. Puuston kasvu on ollut puuston poistumaa suurempi joka vuosi 1970-luvun alun jälkeen. 

Muutoksia tilaston laskentaperusteissa

Poistuman laskennassa otettiin käyttöön uudet, Valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI13) vuosina 2019–2023 mitattuun aineistoon perustuvat luonnonpoistuman ja hakkuiden hukkapuun laskentaperusteet. Niiden myötä:

  • Luonnonpoistumaksi mitattiin 7,9 miljoonaan kuutiometriä, mikä on 1,8 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisen inventoinnin mittauksissa.
  • Hakkuista metsään jäävän hukkapuun keskimääräinen osuus pieneni hieman. 

Uudet laskentaperusteet otettiin tilastossa käyttöön takautuvasti myös koko VMI13-inventointijaksolle 2019–2023. Tätä revisiota eli tilastotarkistusta sekä sen vaikutuksia on kuvattu tarkemmin puuston poistuman tilastojulkistuksen yhteydessä.