Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2024

Suomessa hakattiin vuonna 2024 kaikkiaan 73,7 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mistä oli teollisuuspuuta 85 prosenttia ja energiapuuta 15 prosenttia. Hakattu kokonaismäärä oli prosentin suurempi kuin edellisvuonna. Puuston poistuma suureni prosentin 89,6 miljoonaan kuutiometriin. 

Puuston poistuman laskennassa otettiin käyttöön uudet laskentaperusteet. Niiden myötä metsään hakkuutähteinä jäävän runkopuun arvioitu määrä pieneni hieman ja metsään jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun määrä kasvoi selvästi.

Hakkuukertymä

• Vuonna 2024 hakattiin käyttöön 73,7 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 1,1 miljoonaa kuutiometriä eli yhden prosentin. Edellisen viiden vuoden keskimääräiseen tasoon verrattuna kasvu oli hieman pienempi.
• Hakkuukertymästä 62,4 miljoonaa kuutiometriä eli 85 prosenttia oli tukki- ja kuitupuuta. Metsäteollisuuden tarpeisiin tai vientiin hakattiin siitä yhteensä 62,1 miljoonaa ja metsänomistajien kotitarvepuuksi 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun hakkuut suurenivat edellisvuodesta viisi prosenttia ja kuitupuun hakkuut pienenivät prosentin.
• Loppu 11,3 miljoonaa kuutiometriä oli energiapuuta eli pientalojen polttopuuta tai lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeeksi hakattua runkopuuta. Määrä oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin. Tämän lisäksi metsistä korjattiin poltettavaksi myös 2,5 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa ja kantoja, mitä ei lasketa mukaan runkopuun hakkuukertymään.

Arvioitujen hakkuumahdollisuuksien käyttö

• Luken arvion mukaan puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on kymmenvuotiskaudella 2019–2028 keskimäärin 79,8 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Viimeisen kuuden vuoden aikana koko maan hakkuut ovat vaihdelleet vuosittain 86 ja 96 prosentin välillä ja olleet keskimäärin 92 prosenttia arvioiduista mahdollisuuksista. Kolmen pohjoisimman maakunnan alueella on hakattu keskimäärin 80 prosenttia. Muualla Suomessa hakkuiden taso on ollut selvästi korkeampi, keskimäärin 96 prosenttia hakkuumahdollisuuksista.
• Vuosien 2019–2024 tilastoitu runkopuun hakkuukertymä ylitti suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion seitsemässä eteläisen ja keskisen Suomen maakunnassa. Ahvenanmaalla vuoden 2019 myrskyt runtelivat metsiä ja tarkastelujakson keskimääräiset hakkuut nousivat kahdeksan prosenttia hakkuumahdollisuusarviota suuremmiksi. Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa ylitykset olivat prosentin ja seitsemän prosentin välillä.
• Vuonna 2024 hakkuut jäivät koko maassa 6,0 miljoonaa kuutiometriä arvioituja hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi, joten hakkuumahdollisuuksista hyödynnettiin 92 prosenttia. Kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakkuiden keskimääräinen taso nousi edellisestä vuodesta neljä prosenttiyksikköä 83 prosenttiin ja sen eteläpuolisella alueella lisäystä oli prosentti 96 prosenttiin. Hakkuut nousivat arvioituja mahdollisuuksia suuremmiksi yhteensä viidessä maakunnassa, jotka olivat Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. 

Puuston poistuma

• Puuston poistuma kasvoi hakkuiden lisääntymisen myötä prosentin 89,6 miljoonaan kuutiometriin. Poistuma sisälsi käyttöön hakatun runkopuun lisäksi noin 16 miljoonaa kuutiota metsään jäänyttä runkopuuta, kahdeksan miljoonaa kuutiometriä hakkuutähteiden runkopuuta ja kahdeksan miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta.
• Uutta runkopuuta kasvoi Valtakunnan metsien inventoinnin mittausten mukaan koko maassa noin 103 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston kokonaistilavuus suureni noin 13 miljoonalla kuutiometrillä.

Puuston poistuman laskennassa uusia laskentaperusteita 

Poistuman laskennassa otettiin käyttöön uudet, Valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI13) vuosina 2019–2023 mitattuun aineistoon perustuvat luonnonpoistuman ja hakkuiden hukkapuun laskentaperusteet. Niiden myötä koko maan luonnonpoistuma suureni 7,9 miljoonaan kuutiometriin, mikä on 1,8 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisissä mittauksissa. Hakkuista metsään jäävän hukkapuun keskimääräinen osuus pieneni hieman, vaikka muutokset vaihtelivatkin puulajeittain ja alueittain. 

Uudet laskentaperusteet otettiin tilastossa käyttöön takautuvasti koko VMI13 inventointijaksolle 2019–2023, koska ne kohdistuivat kyseisille vuosille aikaisempia perusteita paremmin. Tämän jakson poistuman tiedot laskettiin uudelleen. Myös vuosien 2014–2018 poistuman laskenta uusittiin vastaavasti Valtakunnan metsien 12. inventointiin (2014–2018) pohjautuvilla perusteilla. 

Tämä tilastorevisio pienensi puuston poistumaa vuosina 2014–2018 keskimäärin 0,5 miljoonaa kuutiometriä eli 0,6 prosenttia. Vuosina 2019–2023 tilastoidut poistumat suurenivat keskimäärin 1,4 miljoonaa kuutiometriä eli 1,6 prosenttia.