Kuinka tuulivoima sovitetaan yhteen muun maankäytön kanssa?

Tuulivoimalla on keskeinen rooli Suomen hiilineutraalisuuden saavuttamisessa, mutta sen nopea kasvu vaikuttaa yhä enemmän luonnonympäristöihin. Tarvitaan lisää tietoa siitä, kuinka tuulivoimasta syntyviä päästövähennyksiä voitaisiin tuottaa ja samalla minimoida metsien ja soiden hiilinielujen menetykset sekä luonnon monimuotoisuushaitat. Oleellista on myös hyväksyttävyyden parantaminen kansalaisten mielissä.

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoittama LandUseZero-hanke tuotti uutta tietoa tuulivoiman vaikutuksista kasvihuonekaasutaseisiin, monimuotoisuuteen ja kansalaisten hyväksyntään. Pääosin kansainvälisesti julkaistu tieto on nyt koostettu kotimaiseksi synteesiraportiksi.

– Tälle tiedolle on ollut kova kysyntä, ja nyt se vihdoin saatiin yksien kansien sisään, toteaa hanketta johtanut Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Anne Tolvanen. 

Ilmastohyödyt kiistattomat – metsäkadon hallinta haastaa 

Tuulivoiman päästövähennyshyötyjä fossiilisten korvaajana tarkasteltiin energiajärjestelmän mallinnusskenaariossa vuosille 2030–50, ja sen metsäkatovaikutuksia arvioitiin käyttämällä Iin kuntaa pilottikohteena. Vuosien 2030–2050 aikana tuulivoiman päästövähennyshyöty oli keskimäärin 230–260 CO2 hiilidioksidiekvivalenttia kilowattituntia kohti (ekv/kWh). Rakentamisen ja käytön aiheuttamat päästöt ovat kirjallisuuden perusteella 5–7 CO2ekv/KWh, ja Iin kunnan alueelle lasketut metsäkadon tuottamat päästöt olivat tästä kymmenesosa, 0,6 CO2ekv/KWh. Näitä voidaan verrata maakaasulla tuotetun energian päästöihin, keskimäärin 300 ekv/KWh ja kivihiilen päästöihin 800–1000 ekv/KWh.

– Tuulivoiman ilmastohyödyt ovat siten kiistattomat, ja sen rooli fossiilisten polttoaineiden korvaajana on keskeinen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sanoo professori Hannele Holttinen Aalto-yliopistosta. 

Kun turbiineille mallinnettiin optimaalisia sijoituspaikkoja metsäkadon minimoinnin ja kustannustehokkuuden näkökulmista, parhaat paikat sijoittuivat voimalinjojen läheisyyteen. 

– Tuulivoiman metsäkatovaikutuksia, samoin kuin sen rakentamisen kustannustehokkuutta, määrää siten ainakin yhtä paljon voimajohtojen sijainti kuin se, mihin itse tuulivoimalaitokset rakennetaan, Holttinen jatkaa.

Lisätutkimusta tarvitaan monimuotoisuusvaikutuksista Suomessa

Tuulivoiman monimuotoisuusvaikutuksista tarvitaan lisää vertaisarvioitua tutkimustietoa Suomesta. Kansainvälisen katsaustutkimuksen perusteella vaikutukset ovat pääosin haitalliset. Kahdessa kolmasosassa tarkastelluista 160 tapauksesta havaittiin muutoksia eläinlajien käyttäytymisessä, esiintymisessä, lisääntymismenestyksessä, lentoreiteissä tai pesimärunsauksissa. Näitä kutsuttiin siirtymäksi, ja niiden vaikutusetäisyyttä tutkittiin. Erityisesti kurjet, pöllöt, porot ja kanalinnut voivat reagoida tuulivoimaan useiden kilometrien säteellä. 

– Jos tuulivoimaa sijoitetaan arvokkaiden alueiden lähiympäristöön, on vaarana, että niissä elävä uhanalainen lajisto vähenee entisestään, toteaa Tolvanen.

– Siksi suosittelemme lievennyshierarkiaa, jossa tuulivoiman sijoittamisessa ensisijaisesti vältetään arvokkaita ympäristöjä, toiseksi minimoidaan haitat ja kolmanneksi kompensoidaan haitat suojelemalla tai ennallistamalla, Tolvanen jatkaa.

Maisemavaikutukset huolettavat kansalaisia

Hankkeen kyselytutkimukset osoittivat, että kansalaiset suhtautuvat positiivisesti tuulivoimaan, ilmastometsätalouteen ja soiden ennallistamiseen. Tuulivoiman ilmastohyödyt tunnistettiin, mutta samalla sillä koettiin olevan kielteisiä vaikutuksia lähialueiden ääni- ja visuaaliseen maisemaan sekä luontoon. 

– Koska metsät vaimentavat ääntä ja peittävät maisemaa, metsäisiä, niin kutsuttuja maisemakilpiä, voitaisiin käyttää vähentämään tuulivoiman vaikutuksia erityisesti taajamien läheisyydessä, ehdottaa professori Eija Pouta Lukesta.

– Maisemakilpiin liittyvä maisema-arvokauppa, jossa metsänomistajille maksetaan metsien pitämisestä peitteisenä, kiinnosti tutkimustemme mukaan sekä metsänomistajia että metsää omistamattomia asukkaita, Pouta jatkaa.

Tuulivoima sijoitetaan Suomessa pääosin metsäisiin ympäristöihin, joten se kilpailee yhä monitavoitteisemmaksi muuttuvasta maankäytöstä. Maanomistajat ovat avainasemassa tuulivoiman sijoittamiselle. Koska sijoittamisella on kuitenkin vaikutusta koko paikallisyhteisöön, läpinäkyvä ja koko yhteisön alusta saakka osallistava prosessi on tuulivoiman hyväksynnän kannalta tärkeää.

LandUseZero-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Luke, Itä-Suomen yliopisto, VTT ja Geologian tutkimuskeskus.