Luonnonvarakeskuksen hiilijalanjälkilaskenta 2023

Luken oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti ¹. Tätä standardia pidetään yleisesti parhaana viitekehyksenä kasvihuonekaasujen laskentaan, koska se on kansainvälisesti tunnustettu, kattava (Scope 1, 2 ja 3) ja joustava. Protokollaa päivitetään säännöllisesti vastaamaan uusinta tiedettä ja käytäntöjä, ja se tarjoaa luotettavan perustan yrityksille ja organisaatioille mitata, hallita ja vähentää hiilijalanjälkeään tehokkaasti. 

GHG Protocol varmistaa tarkkuuden yksityiskohtaisella ja standardoidulla lähestymistavallaan kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja raportointiin. Se kattaa kaikki päästöalueet, jotta merkittäviä päästölähteitä ei jää huomioimatta. Sen perusteellinen metodologia painottaa datan läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta sekä edellyttää organisaatioilta tarkkojen toimintatietojen ja tieteellisesti perusteltujen päästökertoimien käyttöä. Tämä mahdollistaa tarkkojen päästölaskelmien tekemisen, jolloin tuloksia voidaan vertailla eri aikajaksojen välillä. 

Scope 1- ja Scope 2 -päästöt sisältävät suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka on laskettu fossiilisten CO2-ekvivalenttien (CO2e) mukaan kaikesta toiminnasta, lukuun ottamatta yhteistoimintaa. CO2:n lisäksi muut kasvihuonekaasut muutetaan CO2-ekvivalentteihin käyttämällä IPCC:n julkaisemia päästökertoimia. Scope 2 -päästöt lasketaan ostetun sähkön ja lämmön perusteella markkina- ja sijaintiperusteisesti. Scope 3 -päästöt sisältävät fossiiliset CO2e-päästöt muista arvoketjun lähteistä. Luke käyttää Scope 3 -laskennassa toimintaperusteista lähestymistapaa, jossa päästöt arvioidaan hankittujen panosten ja toimitettujen tuotteiden määrien perusteella. 

Kasvihuonekaasuprotokollaan perustuvassa arvioinnissa sisällytetään päästöt (Scopet 1, 2 ja 3), jotka ovat merkittäviä ja organisaation hallittavissa tai joihin se voi suoraan vaikuttaa. Suorat päästöt (Scope 1) ja ostoenergian päästöt (Scope 2) ovat suoraan organisaation toimintaan liittyviä, ja niiden laskenta on välttämätöntä. Epäsuorat arvoketjun päästöt (Scope 3), kuten matkustaminen, hankinnat ja jätteet, sisällytetään niiden merkittävyyden vuoksi, vaikka organisaatio ei hallitse niitä suoraan. Pieniä tai vaikeasti laskettavia päästölähteitä voidaan jättää pois, jos niiden merkittävyys on pieni. Laskennassa mukana olevat päästölähteet on lueteltu alla. Laskenta on tehty vuodelle 2023. Biogeeniset päästöt raportoidaan erikseen.

Suorat päästöt (Scope 1) 

• Polttoaineet ja kylmäaineet 
• Tutkimustyö 

Ostoenergian päästöt (Scope 2) 

• Sähkö, markkina- ja sijaintiperusteinen 
• Kaukolämpö, markkina- ja sijaintiperusteinen 

Epäsuorat päästöt LUKE:n arvoketjusta (Scope 3) 

• Lentomatkustus 
• Junamatkustus 
• Hankinnat 
• Jätteet 
• Polttoaineiden tuotanto ja siirtohäviöt 

Polttoaineiden päästöt on laskettu käyttämällä Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen ja ecoinvent-tietokannan päästökertoimia^2,3. Polttoaineita on käytetty ajoneuvoissa, työkoneissa sekä lämmityksessä. Kylmäaineiden päästöt on laskettu käyttämällä Linden päästökertoimia⁴. 

Luken tutkimustyön osalta laskentaan on sisällytetty peltoviljely, vesiviljely, puutarha- ja kotieläintuotanto ja metsätaimien kasvatus. Peltoviljelyn laskenta sisältää viljelyn suorat päästöt, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden sekä kalkitusaineiden käytön ja valmistuksen. Laskennassa on sovellettu LCAFoodPrint-ohjeistuksen laskentakaavoja⁵ ja tuotantopanosten valmistuksen päästöjen arviointiin on käytetty ecoinvent tietokantaa². Lannoitteen osalta on käytetty Yaran ilmoittamaa päästökerrointa⁶, mikäli lannoite on Yaran valmistama, muutoin on käytetty ecoinvent tietokantaa². Vesiviljelyn osalta laskenta kattaa rehut, kalojen lisäkasvusta syntyneen typen erityksen sekä kemikaalien käytön. Kalojen typen eritys laskettiin rehun keskimääräisen typpipitoisuuden ja kaloihin sitoutuneen typen perusteella, dityppioksidin osuus typen erityksestä laskettiin IPCC ohjeistuksen mukaisesti⁷. Rehun valmistuksen keskimääräinen ilmastovaikutus, ja keskimäärinen typpipitoisuus perustuu asiantuntija arvioon ja kemikaalien ilmastovaikutuksen arviointiin on käytetty ecoinvent tietokantaa². 

Puutarhatuotannon ja metsätaimien kasvatuksen osalta laskentaan sisällytettiin lannoitteet, kalkitusaineet ja kasvualusten valmistus. Lannoitteen ja kalkitusaineen päästökertoimet ovat ecoinvent tietokannasta ², kasvualustan valmistuksen päästöt perustuvat Kool ja Blonk julkaisuun⁸. 

Kotieläintuotanto kattaa broilerin ja nautojen kasvatuksen. Eläinten ruuansulatuksen ja lannan päästöt on laskettu käyttäen LCAFoodPrint- ohjeistuksen laskentakaavoja⁵. Rehun ja kuivikkeen valmistuksen päästöt sekä raatokeräily on laskettu käyttämällä LukeLCA päästökertoimia⁹. Rehujen keskimääräinen ravinnepitoisuus on johdettu Luken rehutilastoista¹⁰.  

Maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta syntyvät päästöt on huomioitu kasvi- ja kotieläintuotannossa.  

Tutkimustyössä käytetyn energian ja polttoaineiden päästöt on raportoitu kohdassa Polttoaineet ja kylmäaineet (Scope 1). 

Sähkön osalta laskenta on tehty sekä markkina- että sijaintiperusteisesti. Senaatti, joka hallitsee Luken kiinteistöjä, hankkii vain päästötöntä sähköä, jolloin Scope 2 päästöt ovat 0. Päästöttömän sähkön hankintaketjun (Scope 3) päästöt on laskettu käyttämällä ecoinvent-tietokantaa². Sijaintiperusteisessa laskennassa (Scope 2) on käytetty Suomen keskimääräistä päästökerrointa¹¹ ja hankintaketjun (Scope 3) päästöt on arvioitu julkaisujen^12,13 ja ecoinvent-tietokannan avulla².  

Kaukolämmön markkinaperusteisessa sekä sijaintiperusteisessa (Scope 2) laskennassa on käytetty keskimääräistä päästökerrointa¹¹. Hankintaketjun (Scope 3) päästöt on arvioitu keskimääräisen tuotantojakauman¹⁴ ja julkaisujen perusteella^12,13.  

Lentomatkojen osalta on käytetty palveluntarjoajan ilmoittamaa päästölukua, joka sisältää säteilypakotteen. Junamatkojen osalta on käytetty ecoinvent-tietokannan päästökerrointa². 

Jätteiden osalta on käytetty jätehuoltoyrityksen ilmoittamaa päästölukua.  

Mikäli energiankulutus ja jätetiedot on ilmoitettu koko kiinteistön osalta ja kiinteistö ei ole täysin Luken hallinnassa on käytetty pinta-ala perusteista jakoa.  

Hankintojen päästöt on saatu Hankintapulssista ja ne on laskettu ostolaskuaineiston perusteella kustannusperusteisesti.  Laskenta perustuu Suomen ympäristökeskuksen kehittämään laskentamalliin¹⁵. Kustannusperusteinen laskenta antaa karkean ensimmäisen arvion hankintojen päästöjen suuruudesta. Hankintojen päästöjen laskentaa tulisi jatkossa tarkentaa siirtymällä mahdollisuuksien mukaan pois kustannusperusteisesta laskentamallista. Ostolaskuaineisto sisältää jo yllä mainitut toimintaan liittyvät hankinnat, joten näitä ei lasketa ostolaskuaineiston perusteella tuplalaskennan välttämiseksi. Kaikki hankinnat on listattu liitteessä 1.