Ravinteiden kierrätyksen indikaattori

Ravinteiden kierrätyksessä tavoitteena on maatalouden, teollisuuden sekä yhdyskuntien biohajoavien sivu- ja jätevirtojen sisältämien ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, palauttaminen uudelleen käytettäväksi, pääasiassa kasvintuotantoon. Koska ravinnepitoisissa biohajoavissa, biomassoissa on yleensä runsaasti myös orgaanista ainesta, on myös sen kierto olennainen osa ravinteiden kierrätystä. 

Ravinteiden kierrätyksen indikaattori jakautuu kolmeen osaan, jotka ovat ravinteiden kierrätyksen potentiaali, ravinnepitoisten biomassojen prosessointi ja käyttö maataloudessa lannoitevalmisteena sekä kierrätyslannoitevalmisteiden tuotanto. Esitettyjen tietojen avulla kuvataan ravinteiden kierrätyksen potentiaali sekä tämänhetkinen tilanne. Indikaattori esittää biomassojen määrän (massa) sekä niiden orgaanisen aineksen, typen ja fosforin määrät alueellisesti. Indikaattorin tulokset julkaistiin ensimmäisen kerran vuoden 2022 lopussa ja ne päivitettiin syksyllä 2023. 

Indikaattorissa ravinnepitoiset biomassat jaotellaan seuraaviin luokkiin: 

• Kotieläintuotannon lanta. 
• Naudanlanta (liete- ja kuivat lannat sekä virtsa). 
• Sianlanta (liete- ja kuivat lannat sekä virtsa).  
• Siipikarjanlanta (kuivat lannat).  
• Hevosten ja ponien lanta (kuivat lannat).  
• Lampaiden ja vuohien lanta (kuivat lannat).  
• Turkiseläinten lanta (kuivat lannat).  
• Puhdistamoliete. Asukaskohtaiseen kertoimeen ja asukaslukuun perustuva raakalietteen määrä puhdistamolla ennen tiivistämistä (kuiva-ainepitoisuus 3,2 %). 
• Yhdyskuntien biojäte. Asukaskohtaiseen kertoimeen ja asukaslukuun perustuva erilliskerätyn biojätteen määrä. 
• Teollisuuden ravinnepitoiset sivuvirrat. Koostuu erilaisista elintarviketeollisuuden sivu- ja jätevirroista (sis. eläinperäiset sivuvirrat ja lietteet, kasvijätteet, meijeri- ja maitojätteet, juomien valmistuksen jätteet, leipomojätteet, rasvajätteet). 

Alueellista ravinnekierrätyksen potentiaalia voidaan tarkastella biomassoittain ja ELY-alueittain. Valittavia muuttujia ovat biomassojen kokonaismäärä, orgaanisen aineksen sekä typen ja fosforin kokonaismäärä. 

Biomassojen prosessoinnilla pyritään energian ja ravinteiden tarkempaan talteenottoon. Prosessoinnin aikana syntyy myös hävikkejä (mm. veden haihtuminen, orgaanisen aineksen hajoaminen ja typen hävikit). Sen sijaan biomassojen ja niistä prosessoitujen valmisteiden varastoinnin aikaisia hävikkejä ei ole huomioitu. Biomassojen prosessointia ja päätymistä joko lannoitevalmisteeksi maatalouteen tai muuhun käyttöön on visualisoitu vuokaavioiden avulla.  

Kaaviot perustuvat yllä esitettyihin biomassojen määriin sekä karkeaan arvioon biomassojen prosessoinnin ja käytön nykytilasta (vuodet 2021–2022). Monen biomassan käsittelyssä tyypillisiä pitempiä prosessointiketjuja ei ole huomioitu, vaan tavoitteena on antaa yleiskuva yleisimmistä prosessointitekniikoista. Tekniikoille on huomioitu kullekin prosessille tyypillinen massan ja ravinteiden erottelutehokkuus. Erottelutehokkuudet sekä biomassojen ja niistä prosessoitujen tuotteiden hyödyntäminen maataloudessa tai muussa käytössä perustuvat Ravinnelaskuri-työkalussa käytettyihin osuuksiin, joiden taustalla on kirjallisuudesta kerättyä tietoa, asiantuntija-arvioita sekä toiminnanharjoittajilta saatuja tietoja.  

Biomassojen prosessointia lannoitevalmisteiksi pyritään edistämään ravinteiden erottelun ja väkevöinnin ja siten kuljetettavuuden parantamiseksi. Biomassojen ja valmiiden lannoitevalmisteiden kuljetus alueelta toiselle on kuitenkin hankalasti jäljitettävissä hajanaisen raportointikäytännön vuoksi. 

Kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa voidaan tarkastella Ruokaviraston ylläpitämän valvontarekisterin tietojen avulla. Kartoilla esitetään laitosten sijaintikunta sekä tuotetun lannoitevalmisteen massamäärä sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen määrät. Taustakartta kuvaa alueellista ravinteiden kierrätyksen biomassapotentiaalia samoissa parametreissä. 

• Maanparannusaineilla tarkoitetaan valmisteita, jotka on tarkoitettu parantamaan maan kasvukuntoa ja joiden vaikutus perustuu pääasiassa muuhun kuin kasvinravinteisiin, mutta jotka usein sisältävät ravinteita.  
• Orgaaniset lannoitteet ovat biologista alkuperää olevia valmisteita, joiden vaikutus perustuu ensisijaisesti kasvinravinteisiin. 

Indikaattorin tietolähteet sekä laskentamenetelmät on koottu taustaraporttiin Luostarinen ym. 2023. Ravinteiden kierrätyksen tilastointi ja seuranta: Ensimmäinen indikaattori ja kehittämisehdotukset, taustatiedot on kuvattu lyhyesti myös alla. 

Lantatiedot vastaavat Biomassa-atlaksen tietoa. Lannan määrä- ja ominaisuustiedot perustuvat Suomen normilanta -järjestelmään (Luostarinen ym. 2017a, Luostarinen ym. 2017b), josta tiedot on yhdistetty tietoon tilojen sijaintikunnasta ja eläinmääristä (naudat, siat, siipikarja, lampaat ja vuohet Ruokavirasto 2020, hevoset ja ponit Hippos 2018, turkiseläimet Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto 2021). Lantatieto esitetään eläinsuojasta kerätylle lannalle, josta on vähennetty laiduntavien eläinten keskimääräinen laitumelle jäävä lanta. 

Puhdistamoliete perustuu Vesilaitosyhdistyksen (VVY 2021) vuodelle 2020 raportoimaan lietemäärään ja siitä saman vuoden asukasluvun avulla johdettuun asukaskohtaiseen kertoimeen 

(66,8 g kuiva-ainetta/as/vrk). Lietteen määrä kuvaa tilannetta puhdistamolla ennen lietteen tiivistystä, jolloin lietteen kuiva-ainepitoisuudeksi on oletettu 3,2 %. Sen typpi- ja fosforipitoisuudet perustuvat kirjallisuuskatsaukseen kotimaisista lietteistä (N: 5,5 %ka, P: 3 %ka). 

Yhdyskuntien biojätteen määrä on tuotettu laskennallisesti valtakunnallisten Tilastokeskuksen laatimien yhdyskuntajätetilastojen avulla. Erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä ovat biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä puutarha- ja puistojätteet, joita muodostui vuonna 2020 noin 89 kg asukasta kohden vuodessa. Biojätteen määrä on laskettu kuntatasolle vuoden 2020 kuntakohtaisen väkiluvun mukaan. Laskenta vastaa Biomassa-atlakseen koottua biojätteen määrän laskentaa. Biojätteiden ominaisuustiedot perustuvat kirjallisuuskatsaukseen kotimaisista biojätteistä (ka: 28 %, N: 2,2 %ka, P: 0,4 %ka). 

Teollisuuden ravinnepitoiset sivuvirrat perustuvat Biomassa-atlakseen koottuun tietoon, jonka taustalla ovat ympäristöhallinnon YLVA-järjestelmän vuoden 2020 tiedot. Järjestelmän tiedot koskevat ympäristölupavelvollisissa yrityksissä muodostuvan biohajoavan jätteen määrää (ns. lähtevä jätevirta). Ominaisuustiedot erityyppisille sivuvirroille perustuvat laajaan kirjallisuuskatsaukseen, jonka pohjalta käytetyt kertoimet kullekin sivuvirtatyypille on eritelty tarkemmin indikaattorin dokumentaatiossa.