Nurmiviljely vähentää merkittävästi typen huuhtoutumista turvepelloilta
Monivuotinen nurmipeite vähentää merkittävästi typen huuhtoutumista turvepelloilta, kertoo tuore tutkimus. Ruukin NorPeat -tutkimuskentän mittauksissa typpeä huuhtoutui vähiten nurmipeitteisiltä ja ohutturpeisilta peltolohkoilta. Suurimmat typpihuuhtoumat tulivat paksumman turpeen kasvipeitteettömiltä tai ohralla olleilta lohkoilta keväällä ja leudon talven aikana. Fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumat lisääntyivät turpeen paksuuden kasvaessa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Oulun yliopiston tutkimuksessa mitattiin ympärivuotisesti maaperän ravinteiden (typpi, fosfori, orgaaninen hiili) ja muiden vesistöjen kannalta haitallisten aineiden pitoisuuksia (rikki, rauta, alumiini ja happamuus) turvepellon valumavesistä kolmen vuoden ajan (2018–2021). Pellolta vapautuvien ravinteiden ja aineiden määrää tarkasteltiin suhteessa vuodenaikaan, maaperän ominaisuuksiin ja pellon viljelytoimiin, jotta voitiin tunnistaa tärkeimmät huuhtoutumiseen vaikuttavat tekijät.
Tutkimuksessa havaittiin, että silloin kun pellolla kasvatettiin ohraa tai pelto jätettiin talveksi paljaaksi, typen huuhtoutuminen pellolta oli suurehkoa erityisesti peltolohkoilta, joissa turvekerroksen paksuus oli suurempi (yli 75 cm). Monivuotinen nurmipeite sen sijaan johti typen huuhtoutumisen huomattavaan vähenemiseen ja fosforin huuhtouman pienentymiseen.
– Fosforihuuhtoumat Ruukin NorPeat-pellolla ovat vähäisiä verrattuna Suomen viljelysmaihin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että erityisesti turpeen paksuuden kasvaessa sekä fosforin että orgaanisen hiilen huuhtoumat lisääntyivät, sanoo tutkija Maarit Liimatainen Lukesta.
Turvemaiden kasvipeitteisyys on tärkeää myös talvella
Suomen peltopinta-alasta noin 10 prosenttia on turvepeltoja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa osuus on paikoin jopa 30 prosenttia. Näistä suurimmassa osassa viljellään nurmirehua maidon- ja naudanlihantuotantoon.
– Tutkimustulokset osoittavat nurmipeitteen tärkeyden erityisesti turvepeltojen typpikuorman hillitsemisessä. Nurmipeltojen typpipäästöt ovat pienempiä myös talviaikaan, mikä on tärkeää, jos talvet muuttuvat leudommiksi, painottaa Maarit Liimatainen.
Hän korostaa jatkossa turvepeltojen ympäristövaikutusten kokonaiskuvan selvittämisen tärkeyttä.
– NorPeat-tutkimuspellon uudessa koejärjestelyssä pohjavedenpinnan tasoa kontrolloidaan säätökastelun ja veden varastoaltaan tarjoaman ylimääräisen veden avulla. Vesienhallinnan keinoin pyritään hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjä ja tutkitaan samaan aikaan vaikutuksia vesistökuormitukseen, kertoo Liimatainen.
Ruukin NorPeat -tutkimuskentällä tuotetut tulokset auttavat viljelijöitä parempien viljelykäytäntöjen kehittämisessä turvemailla tuottavuuden ja ympäristövaikutusten tasapainottamiseksi.
Lue lisää: https://www.luke.fi/fi/tutkimus/tutkimusinfrastruktuurit/ruukin-tutkimusinfrastruktuuri
