Koottua tietoa ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksesta luonnonvarasektoriin
Suomen ilmasto on lämmennyt merkittävästi tunnetun mittaushistorian aikana. Jo tapahtuneita muutoksia ovat esimerkiksi kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen pohjoisemmaksi, kasvukauden pidentyminen, vuosittaisen lämpösummakertymän kasvaminen sekä jää- ja lumipeitteisen ja routaisen ajan lyhentyminen. Lämpenemisellä onkin merkittäviä vaikutuksia luontoon ja siitä riippuvaan talouteen.
Järjestimme keväällä 2023 webinaarin, jossa syvennyttiin ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin sekä pohdittiin, miten niiden mukanaan tuomiin riskeihin voidaan varautua. Webinaarissa oli paikalla yli 300 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa, ja palaute webinaarista oli kiittävää. Vuoden 2023 lopussa ilmestyi synteesiraportti, joka kokoaa tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri luonnonvarasektoreihin ja luontoon.
Metsissä lämpenevä ilmasto esimerkiksi edesauttaa eri tuhonaiheuttajien runsastumista ja leviämistä, mikä kohottaa tuhoriskiä. Lisäksi kuivat ja helteiset kesät heikentävät puita ja altistavat ne aiempaa helpommin tuholaisille. Tuhoriskeihin varautuminen edellyttää metsien terveyden, monimuotoisuuden ja kasvukunnon ylläpitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi puiden kasvattamista korostetummin vain niille optimaalisimmilla kasvupaikoilla sekä sekametsinä siellä, missä kasvupaikka siihen taipuu. Metsien monimuotoisuuden parantaminen on tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä yksipuoliset metsäekosysteemit ovat tuhoriskiltään korkeampia.
Vesistöissä kohoavat lämpötilat aiheuttavat ongelmia eritysesti lohikaloille ja niiden kutualueille. Pitkät hellejaksot ovat erittäin haitallisia vesiviljelylle, sillä ne lisäävät kalojen kuolleisuutta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista voivat auttaa esimerkiksi kalankasvatuksen teknologiset ratkaisut kuten kiertovesikasvatus. Ratkaisuja vesiviljelyn ongelmiin voivat tarjota myös paremmin lämpöä kestävät lajit, tarkempi sijainninohjaus sekä valintajalostus.
Maa- ja puutarhataloudessa ilmaston lämpenemisestä on sekä haittaa että hyötyä. Kylvöt ovat aikaistuneet parilla viikolla, ja kasvukauden pidennyttyä viljelijät ovat monipuolistaneet viljelykasvivalikoimaa. Toisaalta kuivuus heikentää satotasoja pelloilla, lisää kastelupainetta vihannestuotannossa ja kasvattaa satotuhojen riskiä.
Jää- ja lumipeitteisen ajan lyheneminen aiheuttaa ongelmia esimerkiksi valkoiseen talviväritykseen vaihtavalle riekolle sekä hylkeille, jotka synnyttävät jäälle. Riistalajien osalta varautumisessa ja sopeutumisessa korostuu kuitenkin ihmisen toiminta, sillä elinympäristöjen muokkaus ja katoaminen vaikuttaa useisiin lajeihin ilmastonmuutosta enemmän.