Hakatun puun kokonaismäärä pieneni vuonna 2023 – energiapuuta korjattiin ennätyksellisen paljon

Runkopuuta hakattiin viime vuonna hieman alle 73 miljoonaa kuutiometriä. Määrä alitti edellisen vuoden hakkuut kolmella prosentilla ja viiden edellisen vuoden keskimääräiset hakkuut kahdella prosentilla. Markkinahakkuissa tukkipuun määrä pieneni edellisvuodesta neljä prosenttia ja kuitupuun hakkuut viisi prosenttia. Metsähakkeen raaka-aineeksi tarkoitettua energiapuuta korjattiin ennätysmäärä. 

Tukki- ja kuitupuuta hakattiin vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kaikkiaan 61,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tukki- ja kuitupuu menee pääosin kotimaisen metsäteollisuuden käyttöön, sillä viennin osuus on viime vuosina ollut hieman alle kaksi miljoonaa kuutiometriä ja vajaa puoli miljoonaa kuutiometriä käytetään metsänomistajien oman sahatavaran raaka-aineena. Energiakäyttöön metsähakkeeksi ja pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi viisi prosenttia 11,4 miljoonaan kuutiometriin.

– Hakkuukertymä eli metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ja energiaksi hakatun runkopuun kokonaismäärä pieneni 72,7 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuut alittivat edellisen vuoden lukemat kolmella prosentilla ja edeltävän viisivuotisjakson keskimääräisen tason kahdella prosentilla, kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen.

Monen maakunnan hakkuumahdollisuudet täydessä käytössä

Luke laskee valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineiston perusteella suurimman ylläpidettävissä olevan aines- ja energiapuun hakkuukertymän suuruuden. Kesällä 2023 julkaistun arvion mukaan se on vuosina 2019–2028 keskimäärin 79,8 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. 

– Hakkuut vaihtelevat paljon metsäteollisuustuotteiden kysynnän mukaan, joten toteutuneita hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden jaksolla. Viimeisen viiden vuoden aikana koko maan runkopuun hakkuut ovat vaihdelleet vuosittain 86 ja 96 prosentin välillä ja olleet keskimäärin 92 prosenttia arvioiduista mahdollisuuksista, kertoo Torvelainen.

Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella on hakattu neljä viidesosaa hakkuumahdollisuuksista. Muualla Suomessa hakkuiden taso on ollut korkeampi, ja vuosina 2019–2023 hakattiin keskimäärin 96 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista. Tilastoitu runkopuun hakkuukertymä ylitti suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion seitsemässä Etelä- ja Keski-Suomen maakunnassa. Ahvenanmaalla vuoden 2019 myrskyt runtelivat metsiä ja tarkastelujakson keskimääräiset hakkuut nousivat 14 prosenttia hakkuumahdollisuusarviota suuremmiksi. Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa ylitykset olivat kahden ja seitsemän prosentin välillä.

– Vuonna 2023 koko maassa käytettiin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Tuo taso ylittyi yhteensä kuudessa manner-Suomen maakunnassa, jotka olivat samat kuin pitemmällä tarkastelujaksolla, Torvelainen jatkaa.

Mänty- ja koivutukin markkinahakkuut pysyivät ennallaan, muiden puutavaralajien hakkuut pienenivät 

Markkinahakkuista saatiin tukki- ja kuitupuuta yhteensä 61,0 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuspuun hakkuut vähenivät edellisvuodesta 3,0 miljoonaa kuutiometriä ja jäivät viisi prosenttia edellisen viiden vuoden keskiarvoa pienemmiksi. 

Tukkeja hakattiin yhteensä 27,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Hakatusta tukkipuusta oli kuusta hieman yli puolet, vaikka kuusitukin hakkuut pienenivät kahdeksan prosenttia. Mäntytukin ja koivutukin koko maan hakkuumäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla. 

Kuitupuun hakkuut vähenivät viisi prosenttia 33,7 miljoonaan kuutiometriin. Siitä oli mäntyä lähes puolet ja kuusta runsas neljäsosa. Lehtikuidun hakkuumäärä 8,3 miljoonaa kuutiometriä oli pienin vuoden 2015 jälkeen. 

Metsähakkeeksi ennätysmäärä energiapuuta

Lämpö- ja voimalaitosten käyttöön korjattiin energiapuuta 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Siitä oli runkopuuta eli koko- tai rankapuuta yhteensä 4,9 miljoonaa kuutiometriä. Näiden puutavaralajien korjuumäärä kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia.

– Hakkuutähteiden korjuumäärä pysyi edellisvuosien tasolla, mutta koko- ja rankapuun määrän kasvu nosti kaiken energiapuun kokonaismäärän uuteen ennätykseen. Kantojen nosto energiantuotantoon on ollut jo pitkään vähäistä, kertoo Luken yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä. 

Markkinahakkuut kasvoivat neljässä maakunnassa

Markkinahakkuiden kokonaismäärä eli metsäteollisuudelle, lämpö- ja voimalaitoksille tai vientiin hakatun puun määrä pieneni koko maan tasolla kolme prosenttia. Lapin, Kainuun ja Pohjanmaan maakunnissa markkinahakkuut kuitenkin nousivat kolme prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla prosentin. Eniten hakkuut vähenivät Uudenmaan maakunnassa kahdeksan prosenttia. 

Lähes puolet markkinahakkuista saatiin viiden maakunnan alueelta: Pohjois- ja Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä teollisuus- ja energiapuuta korjattiin Pohjois-Savon maakunnasta. 

Puuston kasvun ja poistuman ero kasvoi 

Runkopuuta korjattiin viime vuonna käyttöön 72,7 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi metsiin jäi kahdeksan miljoonaa kuutiometriä hakkuutähteiden runkopuuta ja kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta. Näin puuston kokonaispoistuma oli 86,8 miljoonaan kuutiometriin. Se oli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja kaksi prosenttia alle edellisen viisivuotisjakson keskiarvon.

– Hakkuut, metsänhoitotyöt ja luonnonpoistuma vähensivät viime vuonna elävän pystypuuston määrää 87 miljoonaa kuutiota. Uutta runkopuuta kasvoi kuitenkin 104 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston kokonaistilavuus suureni 17 miljoonalla kuutiometrillä, laskee Torvelainen.